Rehellisyys - taito ja uskallus olla oma itsensä

"Rohkeus antaa halun ottaa riskejä, vahvuuden olla myötätuntoinen ja viisauden olla nöyrä. Rohkeus on rehellisyyden perusta"
- Keshawan Nair -

Rehellisyys. Itseä ja muita kohtaan. Tai oikeastaan olemalla rehellinen itselleen, sydäntään kuuntelemalla, on rehellinen muillekkin.

Kaikesta hienoudestaan huolimatta, rehellisyys on vaikea laji. Se vaatii kykyä kuunnella itseään, tuntea itsensä. Sekä rohkeutta toimia sen mukaan.

Olen oivaltanut, että olemalla rehellinen ihmisille, etenkin läheisilleni, on muidenkin helpompi toimia kanssani. Olemalla epärehellinen ja olematta kuuntelematta itseäni, vahingoitan ennen kaikkea itseäni. Olen myös oivaltanut, että teen läheisilleni karhunpalveluksen peittelemällä ja kiertelemällä asioita sekä suojelemalla heitä. Esimerkkinä sellainen tilanne, jossa läheiseni soittaa ja kysyy vointiani. Tapanani on ollut pahasta olosta huolimatta sanoa kaiken olevan hyvin, vaikka hän kuulee äänestäni ja vaistoaa, että kaikki ei ole kunnossa. Hän jää miettimään epätietoisena mahdollisia murheitani, sen sijaan, että jakaisin ne hänelle ja ottaisin näin myös vastuun omista tunteistani, niin ettei läheiseni tarvitse kantaa tai murehtia niitä.

Jos en kerro totuutta, sydämeni ääntä läheiselleni, en myöskään anna läheiselleni mahdollisuutta kasvuun. Jos en kerro miltä minusta tuntuu läheiseni minua loukannut tai vaivannut teko tai toiminta, en anna hänelle mahdollisuutta pohtia, haluaisiko hän muuttaa käytöstään tai ehkä kertoa oman näkemyksensä. Epärehellisyys ja vaikeneminen, jopa kaikella hyvällä tarkoituksella tehty tai sanottu, jää vuosien varrella sanomattomiksi sanoiksi ja muureiksi välillemme.

Kertoessani läheiselleni rehellisesti näkemyksiäni, mielipiteitäni, tunteitani hänestä, täytyy muistaa, että sen minkä näen toisessa, on minussa itsessäni. En voi nähdä toisessa sitä, mitä ei olisi itsessäni. Muut ihmiset ovat peilejäni.

"Kaikki mikä meissä muissa ihmisissä ärsyttää, auttaa meitä tuntemaan itseämme"
- Carl Jung -

Läheiseni saattaa suuttua, loukkantua, kun toiminkin omaa itseäni kuunnellen, rehellisesti. Ne tunteet, jotka läheisessäni herää, ovat hänen tunteitaan, joista hän on itse vastuussa. Läheiseni voi myös tehdä oman valintansa, miten toimia. Hänellä on mahdollisuus ottaa esimerkiksi häntä vaivaava asia puheeksi. On myös hänen valintansa, mitä tunteita hän haluaa kantaa. Samoin, kuin on minunkin valintani, millä tavoin haluan elää, toimia ja tuntea.

Sen, minkä voin valita ja mihin vaikuttaa, on se MILLÄ TAVALLA ja MILLOIN asiani sanon. Kun toimin ja puhun aidosti, suoraan sydämestäni, en tee kenellekkään mitään pahaa.

Minulla on kyky lukea ihmisiä ja vaistota ihmisistä, millä tuulella he ovat, mitä he minulta odottavat ja miten minun pitäisi toimia, jotta miellyttäisin heitä. Tällä tavalla toimimalla olen pikkuhiljaa kadottanut itseni. Olen kuvitellut tekeväni elämän ja maailman itselleni helpommaksi, välttelemällä ristiriitoja ja pitämällä asiat sisälläni, mutta sen sijaan juuri sillä tavalla toimimalla, olen synnyttänyt sisälleni kaikkein suurimman ristiriidan, joka on tehnyt oloni helvetilliseksi. Ja sen kanssa eläminen on tosiaankin ollut kaikkea muuta kuin helppoa.

Se, miksi haluan miellyttää muita, on se, että kuvittelen etten kestäisi niitä tunteita, joita minussa heräisi, kun toimisinkin itseäni kuunnellen, niin, että se ei miellyttäisikään läheistäni tai että työkaveri ei ehkä pitäisikään minusta. Emme me kaipaa muiden tunteita, hyväksyntää, rakkautta itseämme kohtaan, vaan me kaipaamme sitä tunnetta, mikä syntyy meissä, kun joku tykkää meistä.

Koska nyt haluan voida paremmin ja se onnistuu vain opettelemalla löytämään oman sisäisen totuuteni sekä olemalla oma itseni, aion myös opetella ja pyrkiä rehellisyyteen. Se ei tule olemaan helppoa. Vanhat tavat vievät mukanaan. Tulen kokemaan vaikeita tunteita, huonoa omaatuntoa, pelkoa, paniikkia siitä, mitä minusta ajatellaan. Ollaanko minulle vihaisia. Miten läheiseni kestää niitä tunteita, jotka rehellisyyteni hänessä herättää. Myös kyky kuunnella sisäistä ääntäni vaatii harjoittelua.  Mutta jos en toimi itseäni kohtaan oikein, miten voisin toimia muita kohtaan oikein.

Nämä oivallukset ja muualta kuullut viisaudet olen saanut pidemmän ajan sisällä, muutamilla kursseilla, (joista kerron myöhemmin lisää) itseäni tutkiskellessani ja ystävän kanssa jutellessa, mutta sen tiedän, että niiden ottaminen käytäntöön arjessa tulee olemaan se suurin haaste ja kasvun paikka. Mutta myös samalla ainoa keino muutokseen.

Tämä on minun näkemyksen, minun totuuteni rehellisyydestä, ja sillä tavalla se on osa totuutta. Minun osani.